Olen seurannut vellovaa keskustelua tekoälystä tai AI:sta (Artificial Intelligence) kuten se englanniksi sanotaan. Se, mikä tekee aiheesta erityisen kiinnostavan on se, että kaksi seuraavaa puheenaihetta herättävät paljon tunteita. Ensimmäisenä puhuttaa yleensä se, että mitä saa ylipäätänsä kutsua tekoälyksi. Toisena asiana useasti taas se, että tuoko tekoäly enemmän työpaikkoja kuin se vie. Ajattelin tässä keskittyä vain ensimmäiseen aiheeseen ja ottaa tarkasteluun myös oman yhtiöni, eli Maksuturvan aseman tekoälyn maailmassa. Koska todella kovat menestyskonseptit harvoin syntyvät pelkällä suunnitelmallisuudella, päätin ottaa tarkasteluun myös korkealentoisemman helikopterinäkymän eli kvanttimekaniikan teorian.

Tekoälyn määritelmä kehittyy vuosi vuodelta ja vaatimustaso ikään kuin nousee koko ajan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan aikojen alussa ennen prosessoriohjattujen laitteiden tuloa tekoäly tarkoitti, että ihmistyö voidaan suorittaa koneellisesti jonkin muun kuin hengittävän olennon toimesta. Tekoälyn määritelmään voi kukin perehtyä vaikka alkuun Wikipediasta.

Tekoäly_jpg.Edustamieni yhtiöiden, eli Maksuturva Group Oy ja Maksuturva ICT Services Oy sai ideatasolla alkunsa, kun vuoden 2003 lopussa esitin kysymyksen tietokirjailija Petteri Järviselle. Kysymys kuului silloin, että miksei kukaan ole yhdistänyt logistiikkatietoa maksutapahtumatiedon kanssa suorittaakseen asioita automaattisemmin ja tehokkaamin. Näinä aikoina työnantajani oli vielä OP-ryhmä ja työskentelin pankkipalveluiden ja -sovellusalustojen kehittämisen parissa. No miten tämä liittyy tekoälyyn sitten? Itsekään en silloin sitä tekoälyksi varsinaisesti mieltänyt, vaan tehokkuudeksi kyetä automaattisesti ohjaamaan rahavirtoja pakettien toimitustiedon ja kuluttajan käyttäytymisen perusteella. Kun Maksuturva sitten perustettiin vuonna 2007 ja palvelualustaa alettiin toteuttamaan vuonna 2008, niin taisimme olla ainoa toimija Suomessa, joka alkoi ohjaamaan rahavirtoja kuluttaja-asiakkaan ja verkkokaupan välillä dynaamiseen logistiikkatietoon pohjautuen. Näin taitaa pitkälti olla asian laita edelleenkin. Ensimmäinen henkilö, joka logistiikkatoimijoista sai tietää ideastamme oli Kari Nykänen silloisesta Itellasta, eli nykyisestä Posti Groupista. Nyt Posti Groupilla onkin täysi tekeminen pysyäkseen mukana digitalisaation terävässä ristiaallokossa - aivan kuten monella muullakin yrityksellä Suomessa ja Euroopassa.

 

Näkymät_jpg.

Vuonna 2008 käynnistyneen Maksuturvan palvelualustakehittämisen jälkeen olemme päätyneet sisällyttämään maksutapahtumakäsittelyn yhteyteen paljon muutakin (meta)dataa kuin vain logistiikkainformaatiota. Toimimme vähän kuin automaattiohjauksella varustettu Tesla - eri suuntiin suunnatut kamerat tarkastelevat ympäristöä ja prosessorit standardisoivat näkemäänsä käyttötapauksiksi, jotka sekunnin sadasosissa muutetaan ohjausliikkeiksi. Maksuturvassa palvelualustamme haistelee sekä omiin järjestelmiimme tallennettua asiakaskohtaista parametritietoa mutta myös dynaamista tietoa, jota ostoksia tehnyt kuluttaja tekee käyttäessään palveluitamme 24/7. Tietoa on paljon ja tätä voidaan hyödyntää tehokkaasti sujuvien palvelukokemusten tarjoamiseksi. Kun PSD2-säätely astuu voimaan vuonna 2018, laajenee dynaamisuus entisestään mikä tarkoittaa entistä sujuvampia palveluita sekä kuluttajille että kauppiaille.

Saako tätä kutsua tekoälyksi? Se on lukijan päätettävissä, mutta minulle se kyllä on tekoälyä ja älyn taso nousee vuosi vuodelta. Olemme jo viitisen vuotta kutsuneet palveluitamme älykkäiksi ja sloganimme on siksi ollut jo vuosien ajan ”Payments with intelligence.”

No miten voi syntyä Applen kaltaisia, melkein käsittämättömiä, kaupallisia menestystarinoita? Voiko Suomesta syntyä tekoälyn kaupallinen esimerkkimaa? Pelkällä suunnitelmallisuudella epäilen, ettei Suomesta sellaisia tule. Siihen tarvitaan paljon enemmän - intohimoista johtamista ja ennakkoluulotonta asennetta asioiden yhdistämiseen. Tämän näkökulman pohdiskelun alkulähteeksi haluan mainita muutosjohtamiseen erikoistuneen Sari Ajangon, jonka kanssa olemme pohtineet modernin fysiikan merkittävän päähaaran eli kvanttimekaniikan yhtäläisyyksiä kaupalliseen menestysjohtamiseen. Meneekö yli ymmärryksen? Yritän hahmottaa asiaa seuraavasti; Applen perustaja Steve Jobs osasi yhdistää hyvin erilaisia asioita keskenään ja tällä tavoin hän lähestyi asioita eri tavalla kuin valtavirta. Hän oivalsi miten eri asioita, joilla ei varsinaisesti ole tekemistä toistensa kanssa, osattiin sisällyttää osaksi Applen menestystuotteita. Jobsin elämään mahtui paljon kaoottisia tilanteita, eikä häntä nähty aina niin helppona ihmisenä. Hänellä oli kuitenkin käsittämätön kyky yhdistää kokemuksiaan elämänsä varrelta periksi antamattomasti konkretiaksi eli tietokoneiksi, puhelimiksi, tableteiksi ja muiksi kuluttajien kaipaamiksi tuotteiksi. Maksuturvan kannalta tietenkin Apple Pay on tuoreimpana mielessä. Vastaavalla tavalla nyt keinoälyyn pohjautuva kehittäminen luo mahdollisuuksia, mutta harvalla on niin vahvaa intohimoa, intuitiota ja määrätietoisuutta tehdä valintoja jotka kantavat Applen kaltaisiksi menestystarinoiksi. Luulen, että siksi kovan luokan sijoittajat itse asiassa monesti sijoittavat ensisijaisesti ihmisiin valmiiden tuotteiden sijaan. Siinä mielessä on hienoa, kun Suomi on menossa muiden maiden ohi tietyillä liiketoiminnan alueilla. Onko nyt Suomen aika uskoa itseensä kuten MM-jääkiekkojoukkue teki vuonna 1995?

Omenapuut.jpg

No miten kvanttimekaniikka, Steve Jobs ja paljon puhuttu tekoäly liittyvät toisiinsa? Menestyskonseptit kuten Apple on jotakin, mitä ei voi suunnitella etukäteen ja joiden ”pääaivojen” on kyettävä ennustamaan ja luomaan myös uskoa toisiin ihmisiin sen osalta, mistä tuotekehityksen haarasta tulee menestys. Korjausliikkeitä pitää osata tehdä nopeastikin, jotta pysyy digitalisaation surffiaalloilla. Tälläkin hetkellä markkinoilla on niin monta erilaista liiketoimintamallia, että harva ihminen osaa yhdistää vaihtoehtojen kaaosta tekoälyn tulevaisuuden menestystarinoiksi. Edessä on yleensä aina paljon työtä ja hikeä ennen kuin ollaan siinä vaiheessa, että pääsee korjaamaan satoa.

 

Loppuun sitaatti kvanttimekaniikan tunneloitumisesta.

" Kvanttitunneloituminen kuvaa kvanttimekaanista ilmiötä, jossa hiukkanen tunkeutuu esteen lävitse, vaikka klassisen fysiikan mukaisesti tämän ei pitäisi olla mahdollista. Arkielämässä tunneloituminen vastaisi sitä, että esimerkiksi pallo voisi nousta mäen ylitse, vaikka alkunopeuden ei tähän pitäisi riittää. Kyseinen ilmiö on usean fysikaalisen ilmiön taustalla, esimerkiksi ydinfuusio selitetään tunneloitumisilmiönä. Tunneloituminen itsessään voidaan selittää epätarkkuusperiaatteen ja aalto-hiukkasdualismin avulla. " - Lähde: Wikipedia / Kvanttimekaniikka 

 

Lataa opas: Verkkokauppiaan vuosikalenteri

 

Mikael_Smeds.jpg

 

Mikael Smeds

Kirjoittaja on Maksuturvan toimitusjohtaja ja toinen perustajista

 

Topics: PSD2, verkkokauppa, maksaminen, Tekoäly, AI

Uusinta Twitterissä